Kiimingin apteekki

Eläimet

Koirien ja kissojen sisäloiset
Koirien ulkoloiset
Koirien ja kissojen pelkotilojen lievittäminen
Eläinten tarvikkeet

Koirien ja kissojen sisäloiset

Suolinkainen

Hakamadot

Leveä heisimato eli lapamato

Kuvat: Orion Pharma

Koiran yleisimmät suolistoloiset

- Suolinkainen, hakamato, piiskamato ja heisimadot (Dipylidium canicum, Taenia -lajit, ekinokokki ja leveä heisimato eli lapamato)

Koiran sisäloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä:

    Axilur tabletit
    Canex vet 2,2 % oraalipasta
    Droncit vet tabletit
    Drontal comp. vet tabletit
    Drontal comp. Forte vet tabletit
    Flubenol vet 44 mg/ml oraalipasta
    Flubenol vet 220 mg purutabletti
    Welpan vet oraaliliuos

Kissan yleisimmät suolistoloiset

- Suolinkainen ja heisimadot (Dipylidium canicum, Taenia taeniaformis ja leveä heisimato eli lapamato)

Sisäloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä:

    Axilur tabletit
    Droncit vet tabletit
    Drontal vet tabletit
    Flubenol vet oraalipasta
    Mirrix vet 11,5 % oraalipasta

Koirien ja kissojen matolääkkeet

Matolääkkeitä on saatavilla useammassa eri muodossa, tabletteina, rakeina ja oraalipastana joiden annostelu määräytyy eläimen painon mukaan. Useimmat lääkkeet annostellaan peräkkäisinä päivinä mutta saatavilla on myös kerta-annoksena annettavia matolääkkeitä.

Suolinkainen

Sukkulamatoihin kuuluva suolinkainen on suomalaisten koirien ja kissojen yleisin sisäloislaji, ja sitä esiintyy kaikkialla maassamme. Aikuinen suolinkainen on 7–18 cm pitkä, spagettia muistuttava valkoinen mato, joka elää koiran ohutsuolessa. Naaraat tuottavat runsaasti munia, ne saattavat munia päivässä jopa 200 000 munaa, jotka kulkeutuvat eläimen ulosteen mukana ympäristöön. Ne kehittyvät toukiksi, joiden päämääränä on päästä uuteen eläimeen. Suolinkaistoukkia voi pahimmillaan joutua myös ihmisen elimistöön ja ne voivat aiheuttaa sairastumisen ns. larva migrans -syndroomaan.

Koiraan tai täysikasvuiseen kissaan päästyään suolinkaisen toukat poraavat tiensä suolen seinämän läpi ja levittäytyvät verenkierron mukana elimistöön, minkä jälkeen niiden kehitys pysähtyy ja ne jäävät elämään lepovaiheeseen. Jos kyseessä on narttukoira tai naaraskissa, hiljaiseloa viettäneet toukat aktivoituvat uudelleen tiineyden aikana. Osa loisista löytää tiensä istukan kautta sikiöihin, osa taas imetysvaiheessa nisiin ja sieltä maidon välityksellä pentujen ruuansulatuskanavaan. Aikuisilla eläimillä suolinkainen saattaa aiheuttaa laihtumista ja ripulia sekä turkin laadun heikentymistä. Suolinkaistartunta voi olla myös täysin oireeton.

Alle kolme kuukautta vanhan koiran tai pentukissan ohutsuoleen päästyään suolinkaisen toukka hakeutuu kuoriuduttuaan keuhkoihin. Kun eläin yskii toukan nieluunsa, pääsee toukka uudelleen ruoansulatuskanavaan. Siellä suolinkainen kehittyy aikuiseksi ja saavuttaa sukukypsyyden. Pennuilla suolinkaistartunta saattaa pahimmillaan olla hengenvaarallinen. Oireina voi esiintyä kasvun hidastumista, oksentelua, ripulia, anemiaa, karvapeitteen laadun heikentymistä ja vatsan turvotusta. Voimakas tartunta voi johtaa suolitukokseen tai jopa suolen repeämiseen ja pennun kuolemaan.
Pfizer Oy

Hakamato

Hakamato on useimmiten alle yhden senttimetrin pituinen, eikä siitä yleensä aiheudu merkittävää haittaa koiralle. Jos matoja on paljon, erityisesti pennuilla voi esiintyä anemiaa, syömättömyyttä ja proteiinin puutostiloja. Myös ripulia ja yleistä huonokuntoisuutta saattaa esiintyä. Hakamatojen tunkeutuminen ihoon voi aiheuttaa ihon punoitusta, turvotusta ja kutinaa tassuissa tai rinnan ja vatsan iholla.

Usein koira saa hakamatotartunnan, kun sen suuhun joutuu hakamadon toukkamuoto. Suunsa ympärillä olevia leikkauslevyjä käyttämällä hakamato voi kuitenkin päästä koiran elimistöön myös ihon kautta. Ravinnokseen madot käyttävät auki puremastaan suoliepiteelistä tihkuvaa verta ja kudosnesteitä. Toisin kuin suolinkaisella, hakamadon elämänkiertoon ei yleensä kuulu vaellusvaihetta isäntäeläimensä elimistössä, vaan toukat aikuistuvat suoraan suolistossa.
Pfizer Oy

Heisimadot

Heisimatojen koko vaihtelee lajista riippuen muutamasta millimetristä useisiin metreihin. Suurin osa madosta koostuu litteistä jaokkeista. Lisäksi heisimadoilla on imukupeilla tai tarttumisuurteilla varustettu pää, jolla mato tarttuu suolen seinämään. Kypsät, madonmunien täyttämät jaokkeet irtoavat madon loppupäästä, ja ne kulkeutuvat suolistosta ulosteiden mukana ulos. Irronneet jaokkeet ovat se osa heisimadosta, jonka koiranomistaja näkee. Usein nämä jaokkeet pystyvät jonkin verran kiemurtelemaan, mikä usein hämää eläintenomistajia luulemaan, että kyseessä olisi kokonainen mato.
(ELL Seppo Saari)

Tartunnan saaneen eläimen oireet ovat hyvin samantapaiset kuin suolinkaistartunnassa, mutta tämän lisäksi voi ulosteessa tai peräaukon lähettyvillä nähdä edellä kerrottuja valkoisia, riisiä muistuttavia jaokkeita.

Heisimadon voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä makean veden kalasta tai väli-isännästä kuten kirpuista, täistä ja jyrsijöistä. Loisen harvinaisuudesta huolimatta luonnoneläimiä pyydystävä tai raakaa järvikalaa syövä eläin on jatkuvasti altis heisimatotartunnalle. Heisimato voi pahimmillaan tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa vakaviakin oireita.

Matkustavan tai Suomeen tuotavan eläin heisimatolääkityksestä on huolehdittava, sillä loinen on Pohjoismaiden ulkopuolella paikoitellen hyvinkin yleinen. Nämäkin loiset ovat silti lääkkeillä häädettävissä.
Pfizer Oy

Koirien ja kissojen sisäloisten häätäminen

Aikuisen eläimen sisäloistartunta on yleensä täysin oireeton. Koiran sisäloiset kannattaa kuitenkin häätää keskimäärin 2 kertaa vuodessa, sillä oireettomanakin ne heikentävät eläimen yleiskuntoa huomattavasti. Kissan loiset tulee häätää säännöllisesti niin, että yli 3-vuotiaat kissat käsitellään kaksi kertaa vuodessa, ulkona vapaana liikkuvat useamminkin, ja alle 3-vuotiailta kissoilta häädetään loiset neljä kertaa vuodessa.

Loistartunnan oireita voivat olla muun muassa: ulosteessa tai peräaukon ympärillä näkyvät riisinjyvämäiset tai spagettimaiset loiset tai niiden jaokkeet, iho-oireet, kuiva ja kiilloton turkki, yskä, oksentelu, ummetus tai ripuli, laihtuminen, väsymys ja voimattomuus sekä vatsaontelon turvotus (pömppömahaisuus) ja kasvanut ruokahalu.

Matokuuri on syytä antaa aina epäiltäessä eläimellä olevan matoja, vaikka edellisestä kerrasta ei olisi kulunutkaan puolta vuotta. Loiset on syytä häätää myös aina ennen rokotusta (noin kaksi viikkoa ennen rokotusajankohtaa), sillä ne saattavat heikentää rokotteen tehoa.

Aikuisen eläimen lisäksi on erityisen tärkeää huolehtia pentujen ja nuorten eläinten sekä astutettavien ja kantavien narttujen loishäädöstä, unohtamatta metsästävien ja näyttelyissä tai kilpailuissa kulkevien lemmikkien säännöllistä madotusta.

Pennut voivat saada ensimmäisen loistartunnan jo emon kohdussa. Aikuiset eläimet saavat tartunnan tavallisimmin ulkona, esimerkiksi syömällä maasta tai turkistaan loisten munia, eikä sitä käytännössä voi välttää. Jyrsijöistä ja pienriistasta voi saada heisimadon, hirvistä ekinokokin ja raaoista järvikaloista lapamadon eli leveän heisimadon. Sen sijaan hevosen tai jäniksen ulosteiden syömisestä ei yleensä voi saada sisäloistartuntaa. Myös sisäkissoilla saattaa olla loisia, sillä ne voivat levitä esimerkiksi ihmisen kengänpohjien mukana. Varsinkin ulkomailla eläimet voivat saada muitakin sisäloisia, jotka on syytä häätää heti kotimaahan saavuttua.
Pfizer Oy

Loislääkityksen tarve on jatkuva, sillä lääkitys hävittää vain eläimessä sillä hetkellä olevat loiset. Mikäli matoja on todettu, on estettävä niiden paluu. Uusien tartuntojen ehkäisy tapahtuu parhaiten huolehtimalla ympäristön puhtaudesta. Eläinten ulosteet kerätään teiden varsilta ja pihoilta. Kissanhiekka vaihdetaan ja laatikko puhdistetaan, samoin makuualustat vaihdetaan ja pestään huolellisesti. Hygienian ylläpito on tärkeää, sillä loisten munat voivat olla tartuntakykyisiä vielä usean vuoden kuluttua.
Orion Pharma

Koirien ulkoloiset

Dermacentor punkki

Koiranpunkki

Kirppu

Kuvat: Orion Pharma

Koiran yleisimmät ulkoloiset

- punkit, hyttyset, hietasääsket, pistokärpäset ja kirput sekä koiran täit ja väiveet

Koiran ulkoloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä:

    Bayvantic vet paikallisvaleluliuos
    Exspot vet paikallisvaleluliuos
    Scalibor vet punkkipanta

Punkit

Punkit ovat hyvin yleisiä koirien ulkoloisia. Tavallisimpia punkkilajeja ovat koiranpuutiainen (Ixodes ricinus), jota esiintyy luonnossa Etelä- ja Keski-Suomessa vähintään Oulun korkeudelle saakka ja ruskea koiranpunkki (Rhipicephalus sanguineus), joka elää sisätiloissa, koiran ulkopuolella, ja lisääntyy nopeasti. Koiranpuutiainen leviää koirasta toiseen ja punkkeja sisältävästä ympäristöstä koiraan.

Aktiivisimmillaan punkit ovat touko-syyskuussa, mutta ne pystyvät liikkumaan lämpötilan noustessa yli +5 °C:n. Punkit levittävät useita sairauksia, kuten borrelioosia, anaplasmoosia ja puutiaisaivokuumetta (TBE).
Vetcare

Hyttyset, hietasääsket ja pistokärpäset

Koiraa pistävät hyönteiset ovat enemmän kuin pelkkiä kiusankappaleita. Hyttyset ja hietasääsket kuuluvat sääskien alalahkoon (Nematocera). Hyttysiä esiintyy koko maailmassa, mutta hietasääskiä vain lämpimillä seuduilla. Molemmat levittävät useita virus-, bakteeri- ja loistauteja, mm. malariaa, Dirofilaria-sydänmatoa, West Nile -virusta sekä leishmanioosia.

Pistokärpäset ovat noin senttimetrin kokoisia, tavallista huonekärpästä muistuttavia hyönteisiä. Ne ovat huonekärpäseen verrattuna väriltään hieman tummempia ja niiden siivet ovat leveämmässä asennossa. Pistokärpäsen toukka on tavallisen kärpäsentoukan näköinen ja kokoinen. Se elää pilaantuvassa jätteessä ja lannassa. Pistokärpäset imevät verta nisäkkäistä ja pistävät paremman isännän puutteessa myös ihmistä.

Toisin kuin tavalliset kärpäset, pistokärpäset eivät ole kiinnostuneita haavoista, vaan pistävät koiraa yleensä kuonoon ja erityisesti korvalehtien reunoille. Pistot ovat kivuliaita ja pistojälki saattaa tulehtua. Korvalehtien reunassa nähdään tyypillisesti veren ja kudosnesteen muodostamaa rupea ja karstaa. Pistokärpäsen puremasta aiheutunut ärsytys johtaa tulehtuneen ihon raapimiseen ja ihovaurioiden pahenemiseen, mikäli koiraa ei suojata hyönteiskarkotteella.
Orion Pharma

Kirput

Yleisin koirassa tavattava kirppu on kissankirppu, joka on tavallinen ulkoloinen kissoissa ja koirissa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kirput ovat verenimijöitä, jotka purevat myös ihmistä. Aikuiset kirput elävät koirassa, munat ja toukat asunnossa. Kirput levittävät sairauksia, kuten bartonelloosia ja hermobartonelloosia. Kaikki kirppuisen koiran kanssa kosketuksissa olleet tavarat on lämpökäsiteltävä.
Vetcare

Koiran täit ja väiveet

Koiran täi (Linognatus setosus) on koiran yleisin ulkoloinen. Se on paljaalla silmällä nähtävä hyvin pieni loinen, joka imee verta koiran ihosta. Aikuinen täi on n. 1,3-1,7 millimetrin pituinen. Koiran täi viihtyy vain koirassa ja elää koiran ulkopuolella muutamasta päivästä viikkoon.

Tavallisimmin täitä nähdään koiran pään ja eturuumiin alueella, kaulassa ja kainaloissa sekä joskus myös nivusalueella. Täitartunnan saanut koira levittää tartuntaa edelleen, joten kaikki sen kanssa tekemisissä olleet koirat tulee hoitaa. Koiran lääkitsemisen yhteydessä sen makuupaikka pestään +60 °C:ssa ja asunto imuroidaan huolellisesti.
Vetcare

Koiran täi on eri hyönteislaji kuin ihmisen päätäi, eikä koiran täi tartu ihmiseen. Koirasta toiseen se leviää kuitenkin tehokkaasti, etenkin talviaikaan, jolloin kaupunkikoirat ovat tiiviissä kontaktissa lajitovereihinsa koirapuistoissa ja kaduilla. Näyttelyt, kokeet ja muut koiratapahtumat keräävät innokkaita harrastajia yhteen ja täiden on helppoa hakeutua uuteen isäntään. Tavallisin koiran oire on jatkuva itsensä rapsuttelu. Täiden puremat kutiavat vimmatusti.

Täin ja väiveen erottaa toisistaan pään muodon perusteella. Täin pää on terävän kolmiomainen, kun taas väiveen tylpempi. Pieni väriero on myös havaittavissa. Täit ovat usein hiukan tummempia ja täin imemä veri kuultaa tummana hyönteisen takaruumiissa. Väive syö ihon eritteitä, joten ravintonsa suhteen nämä muutoin hyvin samankaltaisesti elelevät kumppanit eroavat toisistaan. Molempien koko elinkierto tapahtuu koirassa, mutta munia ja yksittäisiä aikuisia eläimiä saattaa olla myös koiran ympäristössä, joten huolelliseen häätöön kuuluu vähintään koiran ympäristön imurointi.

Täi ja väive talttuvat helposti apteekista ilman reseptiä saatavilla ulkoloishäätölääkkeillä (permetriini ja fiproniili) tai eläinlääkäriltä saatavilla reseptilääkkeillä. Muista, että täin puremat kutisevat vielä pitkään sen jälkeen, kun itse täit ovat jo kuolleet. Raapimisen jatkuminen ei välttämättä merkitse hoidon epäonnistumista. Koiran turkissa voi myös näkyä kuolleita täitä, joista ei ole sille enää mitään haittaa, muuta kuin kosmeettinen haitta. Katso käyttämäsi tuotteen pakkauksesta, milloin voit pestä koiran kuolleiden täiden irrottamiseksi, ilman että lääkkeen teho siitä kärsii. (Vetcare, ELL Nina Menna)

Koiran sisäloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä

AXILUR tabletit - koirien ja kissojen suolistoloisten ja vaeltavien toukkamuotojen torjuntaan sekä keuhkomatojen häätöön, koirien kliinisen Giardia -infektion hoitoon

fenbendatsoli

Valmistajan sivuille

CANEX VET 2,2 % oraalipasta - koiran suoliston suolinkais- ja hakamatotartuntojen hoito

pyranteeliembonaatti

Valmistajan sivuille

DRONCIT VET. tabletit - koirien ja kissojen heisimatojen häätö

pratsikvanteli 50 mg

Valmistajan sivuille

DRONTAL COMP. VET. tabletit - koirien pyörö- ja heisimatojen häätö

febanteeli 150 mg, pyranteeliembonaatti 144 mg, pratsikvanteli 50 mg

Valmistajan sivuille

DRONTAL COMP. FORTE VET. tabletit - koirien pyörö- ja heisimatojen häätö, suurille koirille

febanteeli 525 mg, pyranteeliembonaatti 504 mg, pratsikvanteli 175 mg

Valmistajan sivuille

FLUBENOL VET 44 mg/ml oraalipasta - pentuikäisten ja pienikokoisten koirien sekä kissojen sisäloisten häätö

flubendatsoli 44mg/ml

Valmistajan sivuille

FLUBENOL VET tabletit - sisäloisten häätö, keskikokoisille ja isoille koirille

flubendatsoli 220mg

Valmistajan sivuille

WELPAN VET. oraaliliuos - koiranpentujen ja enintään vuoden ikäisten nuorten koirien loislääke

febanteeli 15 mg, pyranteeli 5 mg (vastaa 14,4 mg pyranteeliembonaattia)

Valmistajan sivuille

Kissan sisäloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä:

DRONCIT VET. tabletit - koirien ja kissojen heisimatojen häätö

pratsikvanteli 50 mg

Valmistajan sivuille

DRONTAL VET. tabletit - kissojen pyörö- ja heisimatojen häätö

pyranteeliembonaatti 230 mg, pratsikvanteli 20 mg

Valmistajan sivuille

FLUBENOL VET 44mg/ml oraalipasta - pentuikäisten ja pienikokoisten koirien sekä kissojen sisäloisten häätö

flubendatsoli 44 mg/m

Valmistajan sivuille

MIRRIX VET 11,5% oraalipasta - kissan suolinkaisten ja hakamatojen häätö

pyranteeliembonaatti

Valmistajan sivuille

Koiran ulkoloisten karkottamiseen apteekista ilman reseptiä

BAYVANTIC VET paikallisvaleluliuos - kaksinkertainen suoja ulkoloisia vastaan koirille

imidaklopridi, permetriini

Bayvantic tehoaa ja antaa suojaa puutiaisia, hyttysiä, hietasääskiä, pistokärpäsiä ja kirppuja vastaan. Ulkoloisia tappava sekä karkottava vaikutus kestää jopa neljä viikkoa.

Valmistajan sivuille

EXSPOT VET paikallisvaleluliuos - ulkoloisia vastaan koirille

permetriini 744 mg/ml

Exspot on punkkien, täiden ja kirppujen häätöön ja tartunnan ennaltaehkäisyyn. Kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että käsittely antaa 4 viikon suojan ulkoloisia vastaan.

Valmistajan sivuille

SCALIBOR VET punkkipanta - koirille

deltametriini 760mg (48 cm panta) ja 1 g (65 cm panta)

Punkkipanta, joka suojaa koiraa puutiaista ja ruskeaa koirapunkkia vastaan. Matkustavaa koiraa panta suojaa myös hietasääskiltä. Punkkitartunnan torjunta 5-6 kuukauden ajan.

Valmistajan sivuille

Koirien ja kissojen pelkotilojen lievittäminen

D.A.P vet - haihdutin, suihke ja kaulapanta koirille

feromonivalmiste

Koiraa tyynnyttävä feromoni, joka auttaa ehkäisemään sekä aikuisen että pentukoiran pelkotiloja ja stressioireita sekä pääsemään jo syntyneistä oireista eroon.

Valmistajan sivuille

FELIWAY VET - haihdutin ja suihke kissoille

feromonivalmiste

Feromoniliuos vähentämään kissan stressin aiheuttamaa ei-toivottua käyttäytymistä, kuten virtsalla merkkaamista, syrjään vetäytymistä, syömättömyyttä ja kynsimistä.

Valmistajan sivuille

Eläinten tarvikkeet

MICROLIFE ELÄINTEN DIGITAALINEN KUUMEMITTARI - mahdollistaa nopean mittauksen

Mittaus peräaukosta (rektaalinen).

Työnnä kuumemittarin mittausanturi varovasti peräaukkoon 2-3cm:n syvyyteen.
Likimääräinen mittausaika: 10 sekuntia!

Mittarissa on viimeisimmän mittaustuloksen automaattisesti tallentava muisti. Edellisen tuloksen saa näkyviin painamalla ON/OFF painiketta noin 3 sekunnin ajan kuumemittaria käynnistettäessä.

Kuumemittari on täysin vesitiivis ja se voidaan upottaa veteen tai desinfiointiaineeseen (isopropyl alcohol 70%).

Eläinten kuumemittarissa mittauskaula on pidempi kuin ihmisten mittareissa.

Takuu: 2 vuotta